![]() |
Nämä pilarit ovat vähän kuin stalakmiitteja tippukiviluolan pohjalla. Ne ovat tähtienvälistä jähmettynyttä vetykaasua ja pölyä, joiden sisällä kehittyy uusia tähtiä. Kuva: ESA Hubble. |
Tässä lisää muutamia syitä, joiden vuoksi herätykset kuolevat.
![]() |
Nämä pilarit ovat vähän kuin stalakmiitteja tippukiviluolan pohjalla. Ne ovat tähtienvälistä jähmettynyttä vetykaasua ja pölyä, joiden sisällä kehittyy uusia tähtiä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tämä kaasuvana on noin puolen valovuoden mittainen. Se on ilmeisesti syntynyt päissä sijaitsevien tähtien vetovoimasta. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Supernovan jäänteet kolmena renkaana suuressa Magellanin pilvessä. Tähti räjähti 165000 vuotta eKr, mutta se voitiin havaita maassa vasta 1987. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tämä kierteisgalaksi on yksi suuresta galaksijoukosta (yli 200 galaksia), joka sijaitsee Antlian tähdistössä (ns. Ilmapumpun alueella). Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tässä nähdään avaruuden ilotulitusta naapurigalaksissa, jossa on tapahtunut tähden räjähdys - supernova. Jäänteet siitä näkyvät tällaisena värikkäänä pilvenä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Kaunista epäsymmetriaa edustaa tämä Linnunradan sisältä löytynyt kuolleen tähden jättämä kaasupilvi. Se on syntynyt, kun tähti on kuluttanut vetypolttoaineensa loppuun, mutta jäljelle jäänyt materia hehkuu valkoisen kääpiötähden ultraviolettivalossa. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tämä näyttää vähän samalta kuin tulikärpäset yössä. Ylempi galaksi on jättiläiskokoinen ellliptinen galaksi, jonka radiosäteily on voimakasta, ja alempana nähdään "ylhäältäpäin" suuri kierteisgalaksi. Samaan maisemaan kuuluu useita muita galakseja, monet sivuttain nähtyinä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Muutama Linnunratamme tähti on tämän kauniin kierteisgalaksin edessä, jonka keskellä on lievästi sauvamainen kirkas keskus. Tämä NGC 3344, joka sijaitsee 25 miljoonan valovuoden päässä ja on kooltaan vain noin puolet Linnunradasta, nähdään onnekkaasti yläpuolelta, jolloin tutkijoiden on helpompi analysoida sitä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Pienet valopisteet, jotka näyttävät lintuparvelta, muodostavat kääpiögalaksin ESO 540-31. Tämä tähtijoukko sijaitsee 11 miljoonan valovuoden päässä maasta Valaan tähdistössä. Se sisältää joitakin satoja miljoonia tähtiä. Se on "vähän" verrattuna vaikkapa Linnunrataamme, jossa on tähtiä tuhatkertainen määrä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tässä kuvassa kaksi galaksia kohtaa toisensa. Isompi vääntynyt kierteisgalaksi ja alempi elliptinen luovat kuvan pingviinistä, joka hoivaa munaansa. Ylälaidassa on vielä kolmas galaksi kauempana ja pari oman Linnunratamme tähteä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tässä kuvassa on NGC 3314, jossa kaksi galaksia näyttää olevan törmäämässä toisiinsa. Vaikutelma on kuitenkin väärä - ne ovat vain samassa linjassa maasta katsoen. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tässä nähdään galaksijoukko ZwCl0024+1652 ja sen ympärillä outo rengasmainen kuvio, jonka arvellaan syntyneen ns. pimeän aineen vaikutuksesta. Pimeän aineen (josta ei tiedetä, mitä se on) olemassaolo on ollut teoreettista näihin asti. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tämä "Kananmuna"-sumu on kuin väreilevä vesi, jonka alla on valonheittimiä. Kuoleva tähti valaisee erikoisella valollaan ympäröivää kaasua noin 3000 valovuoden päässä maasta. Kuva: ESA Hubble. |