torstai 7. helmikuuta 2013

Irti herätys-fantasioista, osa1

Wolfgang Simson: Beyond our revival fantasies

The Starfish Manifesto: ote sivulta 436

Tuhansia uusia tähtiä syntyy tässä kosmisessa kaasupilvessä, joka tunnetaan Orionin sumuna. Tässäkin kuvassa on eri-ikäisiä ja kokoisia uusia tähtiä n. 3000 - kaikki vaan eivät näy näkyvän valon alueella. Kuva: HubbleSite
Olen ollut erään kiehtovan Jumalan miehen nimeltä Edwin Orr oppilas. Hän on järjestelmällisesti tutkinut ja opettanut suurista ja pienistä herätyksen ilmentymistä seurakunnan historiassa. Olen kuunnellut herätyssaarnaajia, kuten Stephen Olford, ja osallistunut herätystä käsitteleviin konferensseihin. Eräs niistä käsitteli Sveitsissä, paikassa nimeltä Les Diablerets, koettua herätystä. Olen tavannut Mary Peckhamin, joka sai osallistui viimeisimpään Euroopan maaperällä koettuun herätykseen.

Olen lukenut herätystä käsitteleviä kirjoja, joita ovat kirjoittaneet mm. Jonathan Edwards, Finney ja Spurgeon ja Arthur Wallis ja Pete Graig, ja olen monia kertoja elämässäni rukoillut kyynelehtien ja kaikella hartaudella Jumalaa, että hän antaisi minun nähdä herätyksen. Olen rukoillut ja paastonnut päiviä, viikkoja, kuukausia, piiloutunut luoliin ja kallionkoloihin vain etsiäkseni Herraa, kuullut lukemattomia profetioita ja saarnoja, ja tietenkin tutkinut omaa Raamattuani saadakseni selville, mitä se puhuu herätyksestä. Löysin tämänkaltaisia asioita:

Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi. Jumala, Herra Sebaot, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. Ps.80:19-20. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen. Jes.57:15. Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä. Hoos.6:1-2.

Olen kirjoittanut edellä [Sana puhuttelee] herätyksestä apostolisuuden korvikkeena, joka valmistaisi ”sen”, että Jumala voisi ilmestyä. Perusasia, jonka haluan tuoda esille, on yksinkertainen: tapa, jolla useimmat ihmiset ymmärtävät herätyksen, on sellainen, että Jumala astuu siinä alas taivaasta ja luo uutta elämää vanhoihin rakenteisiin. Herätys siis antaa piristysruiskeen jollekin, joka on jo olemassa, samalla tavalla kuin tapahtuu ilman pumppaaminen tyhjentyneeseen palloon. Herätys pitää itsestään selvänä, että kirkko sellaisena kuin me sen tunnemme (CAWKI) on sama kuin kirkko sellaisena kuin Jumala sen haluaa (CAGWI) ja että me tarvitsemme vain lisää voimaa, vähän enemmän vakaumuksellisuutta, vähän lisää Jumalan läsnäoloa ja kaikki on hyvin.

Siinä ikään kuin odotamme, että Jumala palauttaa virran päälle pitkän sähkökatkon jälkeen, kun kaikki koneemme ovat ajat sitten kitisten lakanneet käymästä. Koneet ovat kyllä kunnossa, ainoa mitä puuttuu, on sähkövirta. Meidän ei tarvitse muuttua, ainoa mitä tarvitaan, on energia, jonka avulla jaksamme jatkaa samaa vanhaa puurtamistamme.

Uskon, että tässä on herätyksen harhakuvitelman ydinkohta. Kaiken ydin on siinä luulossamme, että tapa, jolla olemme pyörittäneet seurakuntaa ennen, on meidän mielestämme aivan sama, jolla Jumala haluaa meidän ”toteuttavan” seurakunnan elämää tulevaisuudessakin. Emme oikein millään ymmärrä, että Jumala haluaa muutakin kuin vain elvyttää – hän haluaa palauttaa jotakin, joka on ollut rikki raadeltuna, kuten Hoosea sanoo (Hoos.6:1)

Herätyksen perusidea, joka on useimmiten muovannut meidän odotuksiamme, sisältää sen, että kun on aikansa vimmatusti saarnattu synnistä ja pyhyydestä, ihmismassojen ylle lankeaa yhtäkkiä vahva synnintunto ja he alkavat tehdä parannusta itkien ja huutaen, jonka seurauksena sitten kymmenet tuhannet ihmiset tungeksivat kirkkoihin. Jokainen, joka on sen kokenut – tai tavannut sellaisen läpikäyneen henkilön – tietää, että se on mitä raitishenkisin, suvereenilla tavalla mitä ihmeellisin ja jännittävin asia koettavaksi, varsinkin, jos vertaamme herätyksen ilmapiiriä niihin aika ennalta arvattaviin, tylsiin ja tapahtumaköyhiin jumalanpalveluksiin, jota useimmat meistä ovat joutuneet sietämään jo ties kuinka pitkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti