 |
| Tässä kuvassa, jossa on kierteisgalaksi NGC 1512, on violetilla värillä yhdistetty kuvaan näkymätön ultraviolettivalo. Kuva: ESA Hubble. |
Luulenpa, että meillä on paljon opittavaa Paavalilta ja hänen tavastaan tehdä työtä. Haluaisin yhden piirteen nostaa esiin hänen työskentelytavoistaan ja se on se, että heti kun hän saavutti niin sanoakseni "kriittisen massan", hän jatkoi matkaansa. Hänen tapansa lähteä eteenpäin, kun oli saavuttanut kriittisen massan, ilmeni kahdella tavalla. Ensinnäkin, kun hän oli pannut alulle (engl. planted - istuttanut) seurakunnan, hän pyrki saavuttamaan kriittisen massan ja sitten hän lähti heti eteenpäin. Toiseksi, kun hän koulutti uusia lähetystyöntekijöitä, hän myös lähti muualle heti, kun oli saavuttanut kriittisen massan. Haluan antaa esimerkin kummastakin.
Seurakunnat ja lähetystyötä tekevät ryhmät
Yksi Paavalin pisimpään kestäneistä seurakunnan perustamisjaksoista toteutui Korintissa. Se kesti kuitenkin alle kaksi vuotta. Ollessaan Korintissa hän laski seurakunnan perustan yhdessä ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat Silas ja Timoteus samoin kuin uudet työntekijät Priscilla ja Aquila. Korintista tuli vähän ongelmallinen seurakunta. Tämä saattoi olla syy siihen, miksi näiden lähetystyöntekijöiden tiimi viipyi siellä niinkin kauan. Ajattele, kuinka pitkä aika kaksi vuotta on viipyä samassa paikassa!
Minulle henkilökohtaisesti vielä kiintoisampaa on Paavalin palvelustyö Efesoksessa, josta kerrotaan Apostolien tekojen luvuissa 19 ja 20. Hän pystyttää työkeskuksensa muutaman opetuslapsen kanssa paikkaan, jota kutsutaan Tyrannoksen kouluksi. Kyseessä oli varmaankin yksityinen koulu, jossa opetettiin puhetaitoa, sillä sellainen oli yleistä noihin aikoihin. Tätä lukiessaan useimmat meistä ajattelevat, että kysymys oli seurakunnasta. Se on kuitenkin epätodennäköistä. Missään muualla Uudessa testamentissa ei ole kohtaa, jossa joku vuokraisi paikan seurakunnalle tai pitäisi hallussaan mitään seurakunnan työlle omistettua paikkaa. Sellaiseen ei ollut tarvetta. Seurakunnat kokoontuivat kaikkialla, missä se oli mahdollista. Tässäkin tilanteessa vaikuttaa siltä, että Paavali vain koulutti uusien seurakuntien istuttajia. Ja tässä kuvataan työn tuloksia:
Kolmen kuukauden ajan Paavali sitten kävi synagogassa, keskusteli siellä ja puhui rohkeasti ja vetoavasti Jumalan valtakunnasta. Kun muutamat kuitenkin kovettivat sydämensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat Herran tiestä pahaa kaikkien kuullen, Paavali lähti heidän luotaan ja vei opetuslapset mukanaan. Siitä alkaen hän opetti ja keskusteli päivittäin Tyrannoksen koulussa. Tätä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian maakunnan asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran sanan. Ap.t.19:8-10.
Ethän hyppää viimeisen lauseen yli. Tätä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian maakunnan asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran sanan. Tässä ei Aasialla tarkoiteta mitään Kiinan kokoista aluetta. Siinä puhutaan roomalaisesta maakunnasta, jota nimitettiin Aasiaksi, ja joka on läntinen neljäsosa nykyisestä Turkista. Mietipä silti, mitä siinä sanotaan. Paavalista tuntui, että kaikki juutalaiset ja kreikkalaiset saivat kuulla evankeliumin kokonaisessa Rooman provinssissa vain kahden vuoden sisällä. Kuinka se on mahdollista? Vastaus sisältyy jakeeseen Ap.t.20:4: Hänen mukanaan lähtivät beroialainen Sopatros, Pyrrhoksen poika, tessalonikalaiset Aristarkos ja Sekundos, derbeläinen Gaios, Timoteus ja aasialaiset Tykikos ja Trofimos. Tämä on todennäköisesti niiden opetuslasten luettelo, jotka lähtivät synagogasta ja kokoontuivat Tyrannoksen koulussa. He olivat niitä, jotka perustivat Aasian maakuntaan uusia seurakuntia. Kun he saivat työn tehdyksi, Paavalilla oli käytössään kokeneiden lähetystyöntekijöiden pienryhmiä, jotka osasivat istuttaa seurakuntia, ja niin hän saattoi lähteä eteenpäin. Jotkut näistä veljistä perustivat seurakunnan omaan kotikaupunkiinsa.
Salaisuus
Aina kun Paavali saavutti kriittisen massan, hän jatkoi matkaansa. Milloin tämä kriittinen massa saavutettiin? Luulen, että se oli se hetki, jolloin Paavali saattoi todeta opetuslasten kykenevän ilmentämään Jeesuksen seuraamista itsenäisesti. Ei ollut paljon eroa, oliko kyseessä vasta istutettu seurakunta vai lähetystyötä tekevän apostolisen ryhmän koulutus. Korintin tapauksessa Paavali kykeni jatkamaan matkaansa vasta, kun Korintin seurakunta osoitti, että se seurasi Jeesusta. Aasialaisten seurakuntien alullepanijoiden kohdalla oli sopiva aika edetä, kun he osoittivat, että he kykenivät seuraamaan Jeesusta, Sadonkorjuun Herraa, mennäkseen sadonkorjuuseen. Ja sen he tekivätkin perusteellisesti... koko Aasia tavoitettiin.
Paavali ei koskaan halunnut, että veljet olisivat hänestä riippuvaisia. Hän halusi heidän osoittavan omalla toiminnallaan, että he tiesivät, kuinka ollaan riippuvaisia Jeesuksesta. Jeesus on Herra. Paavali ei ollut, minä en ole etkä ole sinäkään. Opetuslapseus on sitä, että saadaan ihmiset kytketyiksi Jeesukseen. Ihmisistähän on tarkoitus tulla Jeesuksen opetuslapsia. Heti, kun he kykenevät omalla elämällään todistamaan, että he seuraavat häntä, meidän työmme on tehty ja voimme siirtyä eteenpäin.
- kasvatatko sinä opetuslapsia?
- johtaako sinun opetuslapseutesi esimerkki toisia riippuvaisuuteen vai riippumattomuuteen Jeesuksesta?
- uskotko, että käsitys kriittisestä massasta on tärkeä hengelliselle liikehdinnälle? Miksi on tai miksi ei?
- Miten ja millaisilla tavoilla sinä haluaisit uskoon tulleiden osoittavan, että sinun on aika mennä eteenpäin?
Copyright © 2013 Ross Rohde. Artikkeli on suomennettu ja julkaistu luvalla kirjoittajan blogista Viral Jesus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti