![]() |
Kierteisgalaksi M77, joka sijaitsee 45 miljoonan valovuoden päässä. Punaiset ja siniset alueet ovat kohtia, joissa muodostuu uusia tähtiä. Kuva: ESA Hubble. |
Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus vapauttaa meidät tuomiosta.
![]() |
Kierteisgalaksi M77, joka sijaitsee 45 miljoonan valovuoden päässä. Punaiset ja siniset alueet ovat kohtia, joissa muodostuu uusia tähtiä. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Saturnuksen renkaat koostuvat jäälohkareista ja pölystä. Saturnus itse on kaasupallo, joka koostuu ammoniakista ja metaanista. Pilkku Saturnuksen pinnalla on Enceladus-kuun varjo. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Galakseja on avaruudessa määrättömästi, tässä Hubblen ottamassa kuvassa melkein 10.000. Kuva ulottuu miljardien valovuosien syvyyteen ja siinä on eri ikäisiä, eri kokoisia, eri värisiä ja eri muotoisia galakseja. Kuva: ESA Hubble. |
![]() |
Tämä on Linnunratamme lähellä oleva satelliittigalaksi, joka on muodoltaan pyöreähkö tähtijoukko. Sitä havannoi jo Charles Messier 1778 ja sen koodinimi on M54. Kuva. ESA Hubble |
![]() |
Saturnus, jonka edessä yläoikealla näkyy sen suurin kuu Titan. Myös pienempiä kuita on kuvassa, kuten vasemmalta lukien Enceladus, Dione (varjoineen) ja Mimas. Kuva: ESA Hubble |
![]() |
Sauvamainen kierteisgalaksi NGC 6217, joka sijaitsee 6 miljoonan valovuoden päässä Otavan tähdistössä. Kuva: ESA Hubble |
![]() |
Tämä NGC 1300 on ns. sauvaspiraaligalaksi, jossa keskuspullistuma on sauvan muotoinen ja kierteishaarat alkavat sauvan molemmista päistä. Suurin osa galakseista on tämän kaltaisia, luultavasti myös meidän Linnunratamme. Kuva. ESA Hubble |
![]() |
Majesteettinen kierregalaksi M51, jota on nimitetty 'pyörteeksi'. Ohi kulkevan galaksin vetovoima aiheuttaa vääristymiä galaksin kierteisiin. Kuva: ESA Hubble |
![]() |
Stephan'in kvintetti on vanhimpia tunnettuja galaksiryhmiä (Edouard M. Stephan havainnoi sitä jo1877). Se sijaitsee Pegasoksen tähdistössä ja siinä on viisi eri galaksia, jotka ovat joko törmäyskurssilla keskenään tai jo kolaroineet. Kuva: ESA Hubble |
![]() |
Kaksi mammuttimaista tähteä on hajanaisen tähtirykelmän keskellä, joka on kokonaan verhoutunut Carina-sumuun. Tämä sumu on noin 7500 valovuoden päässä maasta. Vasemmalla oleva toiseksi kirkkain tähti on paljon lähempänä maata kuin itse sumu. Kuva: ESA Hubble |